Toimintamalli on sinänsä varsin toimiva mutta lieneekö niin, että kumina lannoitukseen on suhtauduttu vähän yksioikoisesti. Ympäristökorvaukseen sitoutuneen tilan vuosittain typpilannoitusraja kuminalla on multavuuden mukaan 50 - 90 kg/ha.
Trans Farmin ja Yaran lannoituskokeessa kesällä 2019 Janakkalassa Samuel Jussilan tilalla haluttiin selvittää kuminan biologinen lannoitusoptimi. Kokeessa oli nollaruudun ohella neljä lannoitustasoa. Tulokset löivät ällikällä sekä isännän että kokeen takana olleet yritykset.
Kahden kylvön teorian perusteella koelohkon kuminat kylvettiin toukokuun lopulla ja elokuun alussa (yhteensä 25 kg/ha). Typpeä kylvövuonna levitettiin kaikille koejäsenille tavanomaista enemmän eli yhteensä 85 kg/ha kahdessa erässä.
Koeruutujen satovuoden typpitasot olivat 0, 85, 127, 140 ja 208 kg/ha. Lannoitteina kokeessa käytettiin YaraMila Y 6:ta ja YaraBela Suomensalpietaria. Jo nollaruudun sato oli kova (yli 2100 kg/ha). Lannoitusruutujen sato nousi selvästi vielä korkeimmallakin lannoitustasolla (yli 4000 kg/ha).
Lannoitussuunnitelmia tuskin kuitenkaan tullaan muuttamaan yhden kokeen perusteella. Tärkeintä lienee nyt huolehtia kuminan tasapainosta lannoituksesta, etenkin fosfori, kalium ja boori ovat tärkeitä kuminan kasvun ja sadontuoton kannalta.
Neljän tonnin hehtaarisadot saattavat jäädä kuitenkin melko harvinaisiksi. Koetulokset antavat kuitenkin vahvoja viitteitä siitä, että nostamalla typpilannoitusta sallittuihin maksimimääriin, saadaan kuminalle toivottua sadonlisää.
Perustamisvuoden kuminareseptiin kannattanee siis lisätä typpeä sallittujen rajojen puitteissa. Kun kuminalla on kylvövuonna riittävästi typpeä käytettävissään, se kasvattaa vahvan juuren, jonka avulla se talvehtii ja jaksaa lähteä kasvuun varhain keväällä jopa jään alta.
Lue tästä Leipä leveämmäksi -lehden juttu tästä.
Palaamme aiheeseen Viljelypäivillä 2020.
(Pylväskuvio korjattu 4.12.2019 klo 18,01)
