Luomukuminan tuotannossa rikat on torjuttava ilman kemiallisia torjunta-aineita. Jäljelle jää mekaaniset kasvinsuojelutoimenpiteet (linkki: mekaaninen rikkojen torjunta). Lohkovalinnallakin on merkitystä, kumina tulee kylvää rikoista mahdollisimman puhtaalle lohkolle. Sitkeähenkistä kuminaa voidaan niittää kylvövuonna useaan otteeseen ilman, että kasvi menettää elinvoimaansa. Oikea-aikaisella niitolla saadaan myös torjuttua kuminan haasteellisinta rikkakasvia, saunakukkaa.
Kuminakoin torjuntaan on luomussa hyväksytty biologinen torjunta-aine Turex 50 WG. Sen teho kuminakoihin ei ole pyretroidien luokkaa, mutta oikealla käytöllä silläkin saadaan aikaiseksi melko hyviä tuloksia. Lue lisää Turexin käytöstä.
2010 -luvun alussa MTT:n ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tutkittiin kuminan penkkiviljelyä, jonka todettiin sopivan luomuviljelyyn. Kokeessa kumina kylvettiin penkkeihin, joiden väli oli 75 cm. Penkin päällä oli kaksi seitsemän sentin levyistä kylvönauhaa noin kymmenen sentin etäisyydellä toisistaan. Kylvövuonna penkit harattiin kolmeen kertaan; ensimmäisen kerran heti taimettumisen jälkeen, toinen kerta pari viikkoa ensimmäisen harauksen jälkeen. Kolmannen kerran harattiin elokuussa. Satovuonna pelto harattiin toukokuun puolivälissä. Penkkiviljelykoe antoi rohkaisevia kokemuksia rikkojen mekaanisesta torjunnasta ja sen arvellaan sopivan luomutuotantoon
Kuminan penkkiviljelystä on tehty kaksi opinnäytetyötä. Raija Piirto tutki aihetta vuonna 2010 ja Pekka Perkiömäki vuonna 2012.