Kuminan viljelyopas

Kuminan lannoitus

Kuten muillakin kasveilla, riittävä lannoitus varmistaa myös kuminalla sadonmuodostumisen. Ravinteista tärkein on typpi, muita keskeisiä ovat fosfori, kalium ja boori. Lannoituksen pohjana käytetään voimassa olevaa viljavuusanalyysiä ympäristötuen ehdot huomioiden. Boorin määrää pitää tarkkailla, koska se vaikuttaa siemenen muodostukseen. Kasvin fosforin saannista tulee huolehtia, eikä sen viljavuusluokkaa tule päästää maassa laskemaan. Myös rikkiä on hyvä pitää silmällä, se vaikuttaa aromaattisten yhdisteiden muodostumiseen.

Yhteistyössä Yaran kanssa tehdyt kuminan ravinnepuutoskuvat osoittavat selvästi, kuinka tärkeää on huolehtia kuminan tasapainoisesta ravinteiden saannista. Kuvista on helppo havaita, miten kasville käy, jos yhdestäkin ravineeesta on puutetta.

Katso tästä kuminan ravinnepuutoskuvat.

Kylvövuonna tulee taata riittävä ja tasapainoinen ravinteiden saanti. Luken tekemien lannoituskokeiden mukaan on voitu todeta, että kuminakierron aikana maan fosfori- ja kaliumtila laskee, ellei tarpeenmukaista lannoitusta tehdä.  Peruslannoitus voidaan tehdä kemiallista lannoitetta tai karjanlantaa hyödyntäen.

Huomioi seuraavat:

  • Fosforia maan viljavuuden, typpeä maan multavuuden mukaan
  • Vuodesta 2023 eteenpäin typen käyttöä ei enää ole rajoitetty ympäristökorvauksen ehdoissa
  • Kaikille tiloille kasvikohtaiset typen enimmäismäärät tulevat ns. nitraattidirektiivistä (Säädös 1250/2014)
  • Kumina luokitellaan luokkaan "Muut viljat, niiden seokset ja muut peltokasvit" 
  • Kuminalle saa antaa typpeä 160 kg/ha kivennäismailla ja 120 kg/ha eloperäisillä mailla.
  • Fosforia joko kerralla useamman vuoden tarve tai täydentäen satovuoden keväällä NPK-lannoitteella
  • Kaliumia eikä rikkiä tule unohtaa lannoituksessa
  • Erilaisia yhteiskunnan sivutuotteita voidaan hyödyntää lannoitteena perustamisvaiheessa
  • Maanparannuskuitujen käyttöä tulee välttää keväällä perustamisen yhteydessä
  • Syksyllä voi antaa typpeä 20 - 30 kg/ha talvehtimisen varmistamiseksi

Fosfori

Fosforia annetaan maan viljavuuden mukaan. Perustamisvaiheessa voidaan antaa koko viljelykierron tarvitsema fosforilannoitus fosforitasauksen kautta. Tarvittava fosforimäärä voidaan antaa kerralla esim. starttiravinne-lannoitteena, karjanlantana, muuna orgaanisena lannoitteena tai vaihtoehtoisesti maan fosforivarantoja voidaan täydentää vuosittain NPK -kevätlannoituksella.

      

Fosforilannoituksen kasvilajiryhmäkohtaiset enimmäismäärät (kg/ha) viljavuusluokan perusteella

Typpi

Lohkon multavuuden ja mukaan suunniteltu typpilannoitus varmistaa hyvän sadon. Nitraattidirektiivin mukainen typpimäärä on maksimissaan 160 kg/ha kivennäismaille ja 120 kg/ha eloperäisille maille. 

Monivuotinen kumina tarvitsee ravinteita myös syksyllä kasvuun ja talvehtimisen turvaamiseen, joten typpilannoituksen jako on perusteltua. Syyslannoituksessa tulee kasvukautta olla vielä jäljellä, jotta ravinteista saadaan hyötyä kasvin vahvistumiseen. 

Lannoitesuositus

Perustamisen lannoitevalinta riippuu pitkälti maan ravinnepitoisuudesta. Sopiva lannoite on kuitenkin aika usein Yara Y6 (17 - 4,6 -10) tai vastaavat valmisteet.

Huom!

Huolehdi, että typpi- ja fosforimäärä ei ylitä lohkoille sallittuja vuotuisia kokonaismääriä. Älä unohda, että pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. Multavuuden kasvaessa, typpimäärä vähenee. Huomioi myös, että fosforia ei saa käyttää lainkaan viljavuusluokissa korkea tai arveluttavan korkea.

Yara päivittää kylvövuoden kuminan lannoitustaulukon CAP27:n mukaiseksi ja se julkaistaan tällä sivulla mahdollisimman pian.

(Päivitetty 26.4.2024)

Huomioi seuraavat:

  • Pintalannoitus heti kun maat kantaa, yöpakkasia hyvä hyödyntää
  • Lannoituksen voi antaa kerta-ajolla tai sitä voi jakaa esim. 50/50 suhteessa
  • Älä jätä jaetun lannoituksen jälkimmäistä levitystä turhan myöhäiselle
  • Vuodesta 2023 alkaen typen käyttöä ei enää rajoiteta ympäristökorvauksen ehdoissa
  • Kaikille tiloille kasvikohtaiset typen enimmäismäärät tulevat ns. nitraattidirektiivistä (Säädös 1250/2014)
  • Kumina luokitellaan luokkaan muut viljat, niiden seokset ja muut peltokasvit ryhmään.
  • Kuminalle saa antaa typpeä 160 kg/ha kivennäismailla ja 120 kg/ha eloperäisillä mailla.
  • Fosforia hyvä täydentää NPK-lannoitteen muodossa, mikäli fosforirajoissa varoja
  • NK-lannoite hyvä vaihtoehto mikäli fosforia ei saa antaa, koska myös kali tärkeä kasville
  • Booria voi antaa hivenruiskutteena, esim. kuminakoin torjunnan yhteydessä
  • Yhdyskuntajätettä ei tule käyttää satovuonna
  • Puinnin jälkeen voi antaa typpeä 20 - 30 kg/ha talvehtimisen varmistamiseksi

Katso tästä vinkit satokuminan kevätlannoitukseen. (Video)

Satovuoden kevät

Satovuoden kumina lähtee kasvuun varhain keväällä, joten lannoittamaan on lähdettävä mahdollisimman ajoissa, heti kun maa kantaa. Yöpakkaset ovat mahdollisuuksien mukaan hyvä hyödyntää ja apulannan pintalevitykset suorittaa varhain aamusta, jolloin maa kantaa eikä tiivisty traktorin painosta.

Erittäin aikaisessa vaiheessa lannoitettaessa voidaan ajatella myös lannoitteen jakamista, esim. puolet nyt - puolet myöhemmin on varsin toimiva resepti. Lannoituksen loppuosakin on hyvä antaa kasville hyvissä ajoin kasvukautta, eikä venyttää sitä turhan myöhäiselle.

Ellei perustamisvaiheessa ei ole tehty fosforin varastolannoitusta, on satovuoden NPK-lannoitus suositeltavaa. Tämä hyvä vaihtoehto, mikäli maan fosforiarvot antavat siihen ympäristökorvauksen puitteissa mahdollisuuden. Mikäli fosforia ei maalle saa keväällä antaa, on NK-lannoite toinen hyvä vaihtoehto.

Hivenravinteet

Kumina on syväjuurinen kasvi, mikä ottaa ravinteita hyvin eri maakerroksista ja siksi hivenistä ei usein muodostu pulaa, mikäli viljavuusleimat eivät ole punaisella. Boorin ruiskuttaminen saattaa kuitenkin olla perusteltua jo lievemmissäkin boorin vajauksissa. Sama pätee muiden hivenien osalta, mikäli maassa on niitä hyvin vähän. Esimerkiksi booria sisältävien monihivenravinteiden ruiskuttaminen yhdessä kuminakoin torjunnan kanssa voikin olla kannattavaa, koska ainekustannus ei ole kovin suuri ja työ hoituu samalla ajokerralla.

Sadonkorjuun jälkeen

Kun sato on puitu, voidaan kuminalle levittää 20 - 30 kg/ha typpeä, jotta uusi kasvusto voimistuisi ja kasvattaisi vankan juuren ennen talven tuloa. Tämä määrä täytyy kuitenkin ottaa huomioon ympäristökorvauksen rajaamassa vuotuisessa kokonaistypessä. Tämä usein haastavaa, koska kasvi tarvitsee keväällä kaiken sille tarjolla olevan typen hyvän sadon muodostamiseen ja syksyisin ympäristörajoissa ei tahdo löytyä ns. reserviä.

Tuotesuosituksia

YaraLiva Nitrabor on rakeinen nopeavaikutteinen typpilannoite, mikä sisältää myös booria. Kyseinen tuote ei nopeavaikutteisen typen vuoksi ole parhaimmillaan ainoana lannoitteena keväällä, mutta lisälannoitukseen kasvukaudella se on oiva tuote. Jaetussa lannoituksessa annettuna jälkimäiseen levityskertaan, sillä tulee hoidettua samalla kertaa lisätyppi- ja boorilannoitus. Esim. ajettuna 200 kiloa Nitraboria hehtaarille, tulee kasvustoon reilun 30 typpikilon lisäksi 600 grammaa booria, mikä riittää hyvin kuminan vuotuiseen tarpeeseen.

Yara päivittää satovuoden kuminan lannoitustaulukon Cap27:n mukaiseksi ja se julkaistaan tällä sivulla mahdollisimman pian.

(Päivitetty 26.4.2024)

Lannoitevalmistelaki ja -asetukset sisältävät erilaisia käsittelyvaatimuksia sekä raja-arvoja muun muassa haitallisille metalleille sekä vaatimuksia tuotteen hygienialle. Näistä monet ovat erittäin hyviä, kuminan kasvua parantavia tuotteita.

Karjanlantaa voidaan käyttää kuminan kylvövuoden lannoitukseen huomioiden karjanlannan levitystä ja käyttöä säätelevä lainsäädäntö ja tukiehdot. i. Karjanlanta on hyvä mahdollisuus antaa perustettaessa kaikki kasvuston vuosien varrella tarvitsema fosforilannoitus kerralla, hyödyntäen fosforintasausta. Karjanlannan käyttö satovuosina ei ole toivottavaa siihen sisältyvän hygieniariskin vuoks

Yhteiskunnan erilaisista prosesseista syntyy monenlaisia lannoitukseen soveltuvia sivutuotteita. Lannoitevalmisteena käytettäviä tuotteita syntyy esimerkiksi teollisuuden-, poltto- ja tuotantolaitosten, biokaasu- ja kompostointilaitosten, jätevedenpuhdistamoiden sekä useiden muiden laitosten toiminnan yhteydessä. Osa sivutuotteista soveltuu lannoitevalmisteeksi sellaisenaan, osa on ensin käsiteltävä.

Huomioi kuitenkin, että esimerkiksi erilaiset maanparannuskuidut kuluttavat hajotakseen suuria määriä typpeä ja saattavat pahimmillaan aiheuttaa suurta vahinkoja kasvustoille. Tämän vuoksi niitä ei tule levittää esimerkiksi keväällä kuminan perustamisen yhteydessä. Sivutuotteiden käyttö vaatiikin paljon harkintaa ja asiaan perehtymistä. Epäselvissä tapauksissa on hyvä ottaa yhteyttä sivutuotteisiin erikoistuneisiin yrityksiin, kuten Soilfood.

Puhdistamolietteestä valmistettuja lannoitevalmisteita voi kuminanviljelyssä käyttää kylvövuonna. Ne on mullattava maahan ja niiden sisältämät ravinteet on otettava huomioon lannoituksessa. Puhdistamolietevalmisteita ei voi käyttää kuminan satovuosina hygieniariskin vuoksi. Käytössä tulee huomioida valmisteita koskeva lainsäädäntö ja tukiehdot.

Lue lisää puhdistamolietteestä ProAgrian Puhdistamolieteopas