Fiksusti laadittu kasvinvuorotus vähentää kasvinsuojeluongelmia niin rikkojen, tautien kuin tuholaistenkin osalta. Syväjuurisia kasveja suosimalla parannetaan maan rakennetta, eloperäisen aineksen määrä kasvaa ja humuspitoisuuskin nousee.
Viljelykierrolla pystytään vaikuttamaan myös sadon laatuun ja määrään. Kevätvehnäsatojen on todettu kasvaneen monipuolisessa viljelykierrossa useilla sadoilla kiloilla hehtaarilta. Laadun paraneminen näkyy mm. suurempina jyvinä ja korkeampana valkuaispitoisuutena.
Niin hyvä kuin järkevä viljelykierto on biologian kannalta, sillä on suuri merkitys myös taloudellisesti. Monipuolisen viljelykierron avulla voidaan tasata vuosittaisia tulovaihteluja ja vähentää markkinariskejä.
Kun uutta kasvilajia harkitaan, on selvitettävä sen sopivuus mm. peltolohkoille maalaji- ja pH-vaatimuksensa mukaan. Pohdittavaa riittää myös viljelytekniikassa, olemassa olevan konekannan soveltuvuudessa ja varastoinnin järjestämisessä. Tavoitteeksi on asetettava markkinakelpoinen sato tai biologiset hyödyt maanrakenteelle ja viljavuudelle tai kasvintuhoojien vähentäminen.
Monelle kasvinviljelytilalla kumina on hyvä vaihtoehto kasvivalikoimaan. Se on monivuotinen ja syväjuurisena se muokkaa tehokkaasti maata. Ja kun paksut paalujuuret aikanaan mätänevät maahan, lisääntyy maan eloperäinen aines monin verroin. Kumina sopii esikasviksi lähes kaikille kasveille paitsi itselleen ja rypsille tai rapsille.
Lue lisää viljelykierrosta TEHO Plus -hankkeen julkaisusta 4/2014.
