Miten tähän päästään?

Kaurasen tilalle öljyhamppu on valikoitunut viljelykiertoon monen tekijän summana. Esikasviarvo esimerkiksi perään kylvettävälle syysvehnälle on erinomainen. Hamppu tasaa tilan työhuippuja, kylvöt aloitetaan useimmiten sillä ja se puidaan viimeisenä. Myös maltilliset tuotantopanoskustannukset saavat kiitosta, hampulle kun ei tehdä kasvinsuojelutoimenpiteitä.

Tänä vuonna tilalla oli viljelyssä ensimmäistä kertaa uutta lajiketta, Finola2:ta, joka listattiin EU-lajikeluetteloon vuonna 2023. Kuuma kesä näkyi myös Finola2:n kasvuajassa, joka päästiin puimaan odotettua aiemmin.

Kylvimme hampun äitienpäivänä 12. toukokuuta ja se päästiin puimaan 19.-20.9, noin viikkoa – kahta aiemmin kuin vielä elokuun alussa arvelin, kertoo tilan nuori isäntä Mikko Kaase.

Kaasen kokemuksen mukaan öljyhamppu sopii erityisen hyvin kevyille maille ja multamaille.

Se myös hyötyy typestä, jota meillä on saatavilla emakko-sikalamme lietelannasta, Mikko Kaase toteaa.

Kaurasen tilalla oli uutuuslajiketta kylvösiementuotannossa 30 hehtaarilla. Suurin ero edeltäjäänsä, samalta jalostajalta olevaan Finolaan, on Kaasen mielestä suurempi siemenkoko. Silmämääräiset erot kasvustossa ovat melko pieniä, mutta pidempänä lajikkeena Finola2 vaikuttaisi tuottavan enemmän biomassaa.

Tänä vuonna kasvusto näyttää tasaisemmalta kuin joinain aikaisempina vuosina. Tämä voi kyllä johtua myös kesän kasvuolosuhteista, Mikko Kaase arvioi.

Kuten monin paikoin muutenkin, myös Somerniemellä kevät oli tänä vuonna kuuma ja kuiva. Hampun kylvöön alettiin valmistautua kuitenkin jo viime syksynä, jolloin pelto kynnettiin. Keväällä ennen kylvöä se jyrättiin, jotta kosteutta säilyisi maassa. Kuivat keväät ovat Somerniemellä nykyään valitettavankin tuttuja.

Typpilannoituksen lisäksi me olemme todenneet hivenaineiden antamisen edesauttavan hampun kasvua. Tänä kesänä Finola2 sai kylvön jälkeen booria, magnaania, magnesiumsulfaattia ja rikkiä, Kaase kertoo ja arvioi kokemuksensa perusteella erityisesti boorin olevan tärkeä öljyhampulle.

Kokemus näytti taas voimansa ja panostukset kannattivat. Syyskuun kolmannella viikolla puinti sujui ja puimurin satomittari näytti parhaissa paikoissa lähes 1700 kg/ha. Sato odottaa vielä lajittelua, mutta odotukset ovat, että lajittelun jälkeen tämän vuoden sato ylittää reilusti kymmenen vuoden tuhannen kilon keskisadon.

Finola2 on kasvuajaltaan Finolaa myöhäisempi lajike. Näillä näkymin sitä tullaan viljelyttämään Suomessa rajoitetulla alueella kylvösiemeneksi, joka markkinoidaan Euroopan eteläisemmille alueille. Meillä elintarviketuotannossa jatkaa Finola.