Hyvinkääläiset siskokset Heta Niemi ja Helka Sandelin viljelevät runsaan 200 hehtaarin Maatalousyhtymä Suurniittyä. Tilalla oli aiemmin lypsykarjaa, mutta keväällä lehmät lähtivät ja tilalle tuli emolehmiä.
”Meillä oli jo vanhempien aikana kuminaa, mutta öljyhamppu on nyt ensimmäistä kertaa viljelyssä”, Niemi kertoo Trans Farmin puintinäytöksessä hamppupellollaan.
Erikoiskasvit parantavat maan rakennetta. Siinä tärkein syy niiden kylvöön, hän pohtii.
”Kumina on tehnyt hyvää maalle. Kun savipellon kyntää kuminan jälkeen, näkee hyvän maan rakenteen.”
Toinen tärkeä tekijä on tietysti viljelyn kannattavuus. Aina voisi enemmänkin sadosta saada, mutta Niemi toteaa, että sekä kuminan että hampun hinnoilla viljelyn kannattavuus on parempaa kuin viljoilla. Toki satoa pitää saada.
Tämä kuminaskasvusto on valmis talvehtimaan.
Öljyhamppu suorakylvettiin
Yleisin tapa öljyhampun perustamiseen on muokkaus, mutta siskokset kylvivät multavan puintinäytöslohkon suoraan kauran sänkeen. Hamppua heillä kasvoi parikymmentä hehtaaria.
”Osa lohkoista oli kynnetty syksyllä, osa vedettiin lautasäkeellä. Kun oli kuiva kevät, ajateltiin, ettei kylvetä hamppua ennen kuin sateita on tiedossa. Osa savisista lohkoista oli äestetty valmiiksi. Ne jyrättiin ja odotettiin sadetta. Kaikki hamput kylvettiin kerralla 9.5.”, Niemi kertoo. Seuraavana päivänä tuli pieni sade.
Tällä multavalla lohkolla hamppu sai typpeä 50 kiloa hehtaarille. Sen jälkeen pellolla ei ole tarvinnut tehdä mitään. Hampulle ei ole rekisteröity torjunta-aineita, eikä sillä ole tuholaisia.
Ainakin näin ensimmäisenä vuonna puinti teetetään urakoitsijalla. Jatkossa voi olla, että puidaan omalla puimurilla.
Niemi pitää kasvustoa onnistuneena, mutta sato-odotuksia hän ei osaa etukäteen arvioida.
Tonnin hamppusato
Puintinäytöksessä Toni Lindqvist pui JD S770:llä ja Seppo Piki Case Axial Flow:lla. Molemmilla puinti onnistuu ripeästi ja ongelmitta.
Toisen puimurin satomittari näyttää hiukan alle tonnin satoa, toisen päälle tonnia. Luonnonvarakeskuksen tilastoissa öljyhampun keskisato on ollut noin 750 kg/ha, joten hyvä sato tuli.
Toni Lindqvistin puinti sujui ongelmitta.
Mitä tälle lohkolle tapahtuu seuraavaksi?
”Kynnetään tai vedetään lautasäkeellä. Ensi vuonna tähän tulee viljaa”, Niemi kertoo.
Kumina tasaa työhuippuja
Kuminasta siskosilla on pitkä kokemus. Niemi kertoo sen tasaavan hyvin työhuippuja.
Kuminasta he ottavat yleensä kaksi satoa. ”Jos sitä pitää pitkään, rikkakasvit tulevat ongelmaksi”, hän toteaa.
Tänä vuonna he joutuivat ensimmäisen kerran kuivan kevään takia kylvämään kuminan toiseen kertaan. ”Se kuorettui ja vedettiin vähän äkeellä, mutta lopulta kylvettiin uudestaan. Nyt kasvustot näyttävät hyvältä.”
Kuminasta on tullut hyviä satoja, parhaina vuosina kahta tonniakin hehtaarilta. Niemi kertoo, että tilalla on paljon savimaita, jotka pitää keväällä nopeasti tehdä valmiiksi. Maan rakenne ei ole paras mahdollinen.
”Meillä on ollut nurmeakin välissä. Kuminan jälkeen huomaa, että seuraavana keväänä viljan kasvuun lähtö on nopeaa. Meillä on kokeiltu lopettaa kumina keväällä glyfosaatilla ja suorakylvää siihen ohra. Siitä tuli hyvä sato.”
Tänä vuonna kuminaa perustettiin 24 hehtaarille. Puitua alaa on 15 hehtaaria. ”Satoa tuli ehkä 1 500 kiloa parhaimmillaan. Viljasadot olivat suhteessa huonompia”, Niemi toteaa.
Teksti ja kuvat: Saara Liespuu