Öljyhampun sivuvirtojen käytöstä tuotantoeläinten rehuina on ollut käytettävissä vain yksittäisiä tutkimuksia. Hampun rehukäytön kasvattamisen edellytyksenä on lisätiedon saaminen eri jakeiden soveltuvuudesta eläinryhmittäin. Trans Farmin ja Murtolan Hamppufarmin Lukelta (Luonnonvarakeskus) tilaamassa selvityksessä määritettiin rehukoostumus kokonaiselle siemenelle, hamppupuristeelle sekä kuorileseelle ja laskettiin rehuarvot märehtijöille, hevosille, sioille ja siipikarjalle. Hampputuotteiden rehutiekartaksi nimetty selvitys toteutettiin osana Trans Farmin ja Murtolan Hamppufarmin hallinnoimaan, MMM:n rahoittamaa Rikasta ravintoa hiilinielusta – öljyhamppu -hanketta.
Hampun siemen sisältää runsaasti valkuaista, rasvaa ja kuitua, mutta vain vähän tärkkelystä ja sokereita. Korkean valkuaispitoisuutensa ansiosta hamppu olisi tervetullut kotimainen täydennysvalkuainen rehumarkkinoille. Tehdyn rehuselvityksen mukaan hamppurehut soveltuvat rehuksi märehtijöille, sioille ja siipikarjalle. Pötsissä hajoamattoman valkuaisen osuus on edullinen märehtijöille, ja etenkin hamppupuriste vaikuttaa soveltuvan hyvin lehmien rehuksi. Sioilla monityydyttymättömien rasvahappojen pitoisuudet ja siipikarjalla korkea kuitupitoisuus tulee huomioida rehuannoksen käyttömäärissä. Korkean kuitupitoisuuden omaavan hampunkuorileseen ensisijaiset käyttökohteet nähtiin tuotantoeläimillä ruokintatilanteissa, jossa eläinten energian tarve on pieni tai ne ovat liian lihavia.
Viralliset, Suomessa käytettävät kotieläinten rehujen rehuarvot, niiden laskentaperusteet sekä ruokintasuositukset on koottu Luken ylläpitämiin rehutaulukoihin. Rehuarvotyön tavoitteena on kuvata rehujen suhteellinen tuotantovaikutus mahdollisimman oikein. Rehuarvoja käytetään mm. kotieläinten ruokinnansuunnittelun lähtötietoina. Nyt tehdyn Hampputuotteiden rehutiekartta -selvityksen pohjalta hamppurehujen koostumustiedot lisätään virallisiin rehutaulukoihin.
