Tutkimuksessa seurattiin pölyttäjien tekemiä kukkakäyntejä 30 kuminapellolla Uudellamaalla. Lisäksi mitattiin kuminan satoa kasveilla, joilla pölyttäjät olivat käyneet vapaasti, sekä kasveilla, joille hyönteisten pääsy oli estetty.
Kukkakärpästen ja muiden kärpästen määrä kuminalla oli suurempi peltojen reuna- kuin keskiosissa. Myös ympäröivän maiseman metsäisyys lisäsi kärpästen vierailuja kuminalla.
Tarhamehiläisiä oli eniten kuminapelloilla, joilla kukkivan kuminan peittävyys oli suuri. Tarhamehiläisten näkökulmasta kumina ei ole kovin houkutteleva kasvi, eikä tarhamehiläispesien sijoittaminen kuminapellon viereen takaa tarhamehiläisten runsaita kukkakäyntejä kuminalla.
Kuminan siemensato nousi niin kukkakärpästen kuin tarhamehiläistenkin tekemien kukkakäyntien lisääntyessä. Kokonaan ilman hyönteispölytystä jääneillä kasveilla sato oli 40 % matalampi kuin avoimesti pölyttyneillä kasveilla, todetaan MarjaanaToivosen, Anna-Elina Karimaan, IrinaHerzonin ja Mikko Kuussaaren tutkimuksessa.
