Leudon talven vaikutus
Satokuminalohkot kärsivät monin paikoin märästä talvesta ja keväisestä rousteesta. Kasvustot jäivät satoa tuottavien kasvien osalta harvoiksi. Tähän nähden kuminat kukkivat kuitenkin komeasti mutta jokin häiriötekijä kukan pölytysvaiheessa on jättänyt peltoon siemenistä tyhjiä kukintoja.
Matala satokumina jäänyt uuden kasvuston alle
Satoa tuottava, usein harvahko kumina on paikoin jäänyt uuden kasvuston alle. Tämä vaikeuttaa puintia. Paikoin jopa yli polven korkeuteen yltävät taimet näyttävät reheviltä ja elinvoimaisilta.
Käytänössä on hyvin mahdollista, että nämä kasviyksilöt pyrkivät kukkimaan syksyn mittaan. Tässä tapauksessa kasvuston niitto lienee paikallaan ensi vuoden sadon varmistamiseksi.
Harva satokumina on jäänyt uusien taimien jalkoihin
Nyt onkin aiheellista tutkia taimet, josko niissä näkyy merkkejä kukinnasta, oli pelto sitten jo puitu tai puimatta. Jos kukintoja on muodostumassa, kannattaa kasvusto niittää.
Huomaa, että kerran kukkinut kasviyksilö ei kuki toista kertaa. Muutamat kukintaansa aloittavat yksilöt eivät vielä vaikuta seuraavan sadon määrään. Säästettävälle kuminalohkolle tulisi kuitenkin jäädä neliölle vähintään 25 ensi keväänä kukkivaa kasviyksilöä. Lue lisää taimitiheydestä.
Kumina kestää hyvin niittoa. Niiton voi tehdä matalaan sänkeen niittokoneella tai kesantomurskalla. Samalla kyytiä saa myös kasvukauden aikana taimettuneet, kukintaansa aloittavat saunakukat.
Homeiset siemenet
Pari vuotta sitten kuminaväkeä puhutti gammayökkönen, kuluvan kauden aikana on puolestaan tehty havaintoja jonkinlaisen valkoisen tahman peittämistä kuminan siemenistä.
Luken tutkijat Marja Jalli ja Päivi Parikka tunnistivat taudin härmäksi (Erysiphe heraclei), jota esiintyy kaikissa kasvin maanpäällissä osissa. Kosteilla olosuhteilla on oma osuutensa nyt tehtyjen havaintojen määrään.
Sadon voi korjata normaalisti, kuivaus tulee tehdä huolellisesti. Jatkuva kuminan viljely samoilla lohkoilla lisää harmän esiintymistä.
Härmän peittämiä kuminan siemeniä
