Rouste aiheuttaa lähes joka kevät tuhoja kuminalohkoilla. Jos rouste nostaa taimet maasta kokonaan (kuva 1), tuho on vääjäämätön. Toisinaan kasvi jää pystyyn, juuren niska näivettyy mutta kasvi jatkaa häiriön jälkeen kasvua ja saattaa tuottaa satoa. Rousteen tuhoja on ollut kuluvana keväänä tavallista enemmän.
Kuva 1: Rousteen nostama kuminan taimi on kuollut
Oudon talven jälkeen muutamilta kuminalohkoilta on raportoitu sekä nääntyvistä taimista ja mätänevistä juurista (kuva 2) että poikkeavasta juuriston kasvusta (kuva 3). Märän talvikauden lisäksi juuriongelmiin voitaneen etsiä syitä maan rakenteesta.
Kuva 2: Näivettynyt kuminan taimi, jossa juurenniska on alkanut mädätä
Kuva 3: Poikkeavaa juuriston kasvua toisen satovuoden kuminalla
Kuminalla on mm. Luken tutkimuksissa havaittu erilaisia sienien aiheuttamia tyvi- ja laikkutauteja, jotka voivat mädättää kuminan juuria. Kun maaperä on pitkään märkä, olosuhteet muodostuvat sopiviksi juurimätätaudeille. Kuminan tautitilanne on ollut tähän asti melko maltillinen. Tulevaisuudessa sateiset ja lauhat talvet saattavat olla kuitenkin omiaan lisäämään kuminan tyvi- ja laikkutauteja.
Kuvan 4 kaltaista keltaisuutta on myös havaittu satovuoden kuminoissa. Värimuutos viittaa kaliumin puutteeseen, joka pahenee märissä olosuhteissa. Lue lisää kuminan ravinne puutoksista.
Kuva 4: Kaliumin puute aiheuttaa lehtien kellastumista
Pääsääntöisesti satoa tuottavat kuminalohkot näyttävät kuitenkin olosuhteisiin nähden hyviltä. Toisen satovuoden kuminalohkolla taimet olivat vielä matalia mutta varsin elinvoimaisia, kasvitiheys oli yllättävänkin hyvä (kuva 5). Kuvassa 6 on nähtävillä normaalisti kasvaneita kuminan taimia.
Kuva 5: Toisen satovuoden kuminaa
Kuva 6: Ensimmäisen satovuoden kuminan normaalisti kasvaneita taimia
Mikäli ennusteisiin on luottamista, sää lämpenee ensi viikolla ja kuminan kasvu pääsee vauhtiin. Lämpösumman kohotessa, on syytä ryhtyä tarkkailemaan kuminakoin toukkien esiintymista.
