Sadonkorjuun ja syyskylvöjen välissä Samuel ehti kuminapellolle tutkailemaan kasvustoja lohkolle, jolta oli otettu ensimmäinen sato. Vaikka vuonna 2018 perustettu lohko olikin jäänyt hieman toivottua harvemmaksi, sato oli kuitenkin määrällisesti hyvä.
Samuel oli varustautunut tarkkailuun 0,25 m2 -kokoisen laatikon ja muistiinpanovälineiden kera. Tavoitteena oli arvioida ensi vuonna satoa tuottavien taimien määrää. Laatikko tai kehikko on kuminan tapauksessa kätevämpi kuin kylvörivin mittanauhamittaus.
Samuel kulki lohkolla ja kirjasi laatikkoon mahtuneiden taimien määrän. Useamman ”laatikollisen” keskiarvo antaa riittävän kokonaiskuvan kasvuston tulevaisuudesta. Kun laskee taimien määrää, voi samalla tarkastella myös satoa tuottaneiden kasviyksilöiden määrää.
Kuvassa olevaan laatikkoon osui 9 kuminan taimea, ts. neliöllä on taimia noin 36 kappaletta (9x4), joiden odotetaan tuottavan satoa ensi kaudella. Aiemmin on todettu, että täyteen kasvustoon riittää noin 25 kasviyksilöä neliöllä mutta tällöin kasvuston tulisi olla tasaisen harva kaikkialta. Aukkopaikoissa rikkakasvipaine on ylivoimainen. Satotuottavia yksilöitä tällä neliöllä oli 84 (21x4).
Noin puolen hehtaarin välein suoritetun laskennan tulos oli 34 taimea neliöllä, satoa oli saatu keskimäärin 91 yksilöstä. Pääsääntöisesti kasvusto oli hyvännäköinen mutta harvat kohdat pilasivat kokonaisuuden. Näissä rikkakasvit pääsevät rehottamaan ilman varjostusta. Samuel päätyi lopettamaan kasvulohkon, koska pellon rajaaminen erillisiin lohkoihin kuminan sato-odotuksen perusteella ei tuntunut mielekkäältä. Lohko siis sai lopetustuomion ja sen päälle on kylvetty syysvehnää.
Samuelin mielestä kuminan lopettaminen ensimmäisen satokauden jälkeen on toisinaan hyvinkin perusteltua. Jos kasvusto on epätasainen, taimitiheys vaihtelee suuresti tai lohkolla on huomattavia aukkoja, voi toisen sadon määrä ja laatu olla pettymys. Erityisen kriittisesti kannattaa tutkailla kolmannen (tai jopa neljännen) sadon ottamista.
