Sekä saunakukka että juolavehnä ovat molemmat hankalia rikkoja, jotka valtaavat tehokkaasti kasvualaa kuminalta. Saunakukan siemeniä harvoin päätyy kuminatehtaalle mutta juolavehnän siemenet jäävät erään puinnin yhteydessä.
Juolavehnä lisääntyy yleensä yksipuolisissa viljelykierroissa ja kevennettyjen muokkaustapojen myötä. Kuminalohkoilla torjuntaa on rajoittanut tähän asti kapea torjunta-ainevalikoima ja torjunnan salliminen vain kylvövuosina. Satovuosien torjuntaa varten on haettu Tukesista erikoislupaa useampana vuonna peräkkäin.
Jos juolavehnää on silminnähden runsaasti kuminan joukossa, on varmaa, että sitä jää myös lajiteltuun kuminaan. Juolavehnä on mahdollista lajitella myös kokonaan pois mutta tällöin kuminan lajittelutappio kasvaa kiusallisen korkeaksi.
Juolavehnän vaikutus kuminan sadon arvoon on havaittavissa kolmea kautta. Ensinnäkään runsaasti juolaa sisältäviä kuminaeriä ei voida myydä priimana, vaan ne joudutaan myymään halvemmalla hinnalla. Toiseksi erän lajittelutappio nousee helposti jopa yli 30 prosentin. Jos juolavehnän valtaamalla alalla kasvaisi kumina, sen hehtaarisato nousisi ainakin 20 prosenttia.
Kumina kannattaa siis kylvää mahdollisimman puhtaaseen peltoon. Rikkakasvipaine niin saunakukan kuin juolavehnänkin osalta tulisi olla minimaalinen varsinkin, kun tiedetään, että maassa on yleensä runsas siemenpankki. Tavanomaisessa viljelyssä kummastakin rikasta päästään eroon kemiallisin keinoin. Luomun torjuntakeinoina on aktiivinen viljelykierto ja mekaaninen torjunta sekä huolellinen kyntö.
Keväällä 2019 Tukes helpotti juolan torjuntaa myöntämällä Targa Super 5 SC -valmisteelle pysyvän käyttöluvan myös satovuosille. Lupa koskee myös rinnakkaisvalmisteita.
Kylvön jälkeen juolavehnän torjunta kuminasta on mahdollista, kun juolassa on 4 - 6 lehteä. Satovuosina vastaava torjunta-ajankohta ajoittuu useasti kuminakoin torjuntaan, tankkiseos on siis mahdollinen.
Katso tarkemmat ohjeet juolavehnän torjuntaan täältä.
Tällä kasvustolla ei ole asiaa Satokisan kärkeen!
