Hatlammintiellä Riihimäellä ilmassa usein on mentolimainen raikas tuoksu. Se on kuminan tuoksu, joka tulee Trans Farmin tehtaalta. Kuten elämässä yleensäkin, yhden suosikki on toisen inhokki, kuminakin jakaa mielipiteitä. Suomalaiseen suuhun kuminan maku saattaa olla liian voimakas ja jopa vieraskin mutta onneksi maailmalla on miljoonittain ihmisiä, joille kumina monen ruuan ja leipomuksien kotoisa perusmauste.

Ja hyvä niin. Muuten Trans Farmin perustajat, Jyrki Leppälä ja Juha Hemminki, olisivat jääneet ehkä maatalouskonekauppiaiksi loppuiäkseen. Nimittäin sille tielle Trans Farm oli vahvasti lähdössä heti 1990-luvun alussa, kun nämä Viikissä opiskelujen merkeissä toisiinsa tutustuneet nuoret miehet päättivät kokeilla siipiensä kantavuutta yrittäjinä.

Yrittäjät Lontoossa 1991

Kumpikin tulevista yrittäjistä oli suorittanut opiskeluun liittyvän harjoittelun merta edempänä, Pohjois-Amerikassa. Siellä kokemuksia oli kertynyt roppakaupalla ja näkemykset hioutuivat. Ehkä yrittäjyyden siemenet kylvettiin juuri näinä aikoina, kun myöhemmin päätettiin aloittaa ns. neliöaurojen maahantuonti Yhdysvalloista. Auran erikoisuus oli neliönmallinen kyntösiipi. Niitä tuotiin maahan noin 30 kappaletta ja tehtiinpä muutama lisenssisopimuksella kotimaassakin.

Neliöaurojen suosio jäi vaatimattomaksi ahkerasta markkinointi- ja myyntityöstä huolimatta. Liekö suurimpana syynä tähän ollut suomalaisten maalajien soveltumattomuus vai ostajien epäluulo uudenlaista muokkausjälkeä kohtaan.

Neliöauran kyntöjälki poikkeaa totutusta

Konetuonnin hiipuessa oli sen rinnalle noussut uusi liikeidea löytää vientimarkkinat Suomessa hyvin menestyvälle maustekasville, kuminalle. Toki muidenkin kasvien mahdollisuuksia puntaroitiin mutta kumina vaikutti parhaalta valinnalta.

Nuoret yrittäjät eivät olleet liikkeellä ihan uuden tai tuntemattoman kasvin kanssa. Kumina oli ollut varsin menestyksekäs vientiartikkeli 1800-luvulla, jolloin sitä laivattiin Keski-Euroopan maustemarkkinoinnille vuosittain satoja tuhansia kiloja. Silloin kuminaa ei korjattu pellolta vaan villikuminaa kerättiin käsin ojien varsilta ja joutomailta. 

Kun vientimaissa kuminan peltoviljely alkoi yleistyä eikä tuontikuminalle enää ollut tarvetta, vienti loppui. Suomessa kumina painui vuosikymmeniksi lähes unohduksiin. Se löysi tiensä pelloillekin, lähinnä pienille kesantopinta-aloille. 1990-luvulla, ennen EU:ta, Suomessa oli käytössä velvoitekesantojärjestelmä, jonka mukaan osalla tilan pelloista sai käytännössä viljellä kaikkea muuta kuin viljaa. Kumina sopi tähän tarkoitukseen oivallisesti.

Alusta alkaen oli selvää, että kumina olisi myytävä maailmalle, kun kotimaan vuoden käyttötarve täyttyi muutamasta tuhannesta kilosta. Ensimmäinen vientierä Saksaan kerättiin eteläsuomalaisilta tiloilta suoraan merikonttiin lajiteltuna ja säkitettynä. Taisi Juha myydä autonsakin, jotta kontin rahtikustannus saatiin kuitattua.

Ensimmäisiin tuotanto- ja vientikokemuksiin perustuen alkoi liiketoimintakuvio hahmottua. Tuotanto oli ehdottomasti saatava sopimuspohjaiseksi ja sadon vastaanotto tulisi keskittää vain yhteen paikkaan. Ja näin toimitaan edelleenkin.

Viljelijöiden koulutukseen on panostettu toiminnan alusta alkaen

Jälkikäteen arvioituna Trans Farmilla oli mukanaan myös hyvää onnea, loistavaa ajoitusta ja rohkeutta uuden edessä. Ulkomaan kaupan salat oli selvitettävä ja ostajien yhteystiedot oli poimittava erilaisista luetteloista. Onnistumista osaltaan vauhditti myös silloinen kuminan huono sato Keski-Euroopassa.

Maustemarkkinoiden valtaaminen on ollut melkoinen suoritus, kun liikkeelle on lähdetty lähes tyhjästä. Ensimmäisinä vuosina sopimusviljelijöitä oli muutamia kymmeniä. Kolmen vuosikymmenen kuluessa aktiivisten sopimusviljelijöiden määrä on noussut lähes tuhanteen. Sopimuspinta-alaa alussa oli joitain satoja hehtaareja, nyt sopimustuottajat viljelevät kuminaan noin 15 000 hehtaarilla. Jo käsitteeksi muodostunutta suomalaista kuminaa myydään noin 50 maahan. Yritys työllistää tällä hetkellä noin 25 henkilöä.

Trans Farmin uraauurtava työ kuminan viljelyttämisen ja jalostamisen parissa on kasvattanut ylivoimaista osaamista monella saralla niin myynnissä ja markkinoinnissa kuin tuotteen jatkojalostamisessa. Yritys on tuonut monelle maatilalle tärkeän vaihtoehdon viljelykiertoon. Palkitsevaa on ollut huomata kuinka jo alussa viljelyyn innostuneista isännistä ja emännistä osa jatkaa edelleen sopimustuottajina. Ja mikä parasta, kuminan tuotanto jatkuu yleensä myös sukupolvenvaihdoksissa.

Vaikka toiminta Trans Farmilla on pitkään keskittynyt kuminaan, se ei tarkoita, etteikö markkinoita olisi tarkkailtu aistit avoimina. Suomessa menestyviä erikoiskasveja on runsaasti.  Mutta kannattavan liiketoiminnan reseptiin kuuluu myös aina tuotteen riittävä kysyntä sekä ostajan ja myyjän yhteisesti hyväksymä hinta.

Eräs kasvi on kuitenkin näyttänyt potentiaalinsa ja sen kysyntä on kasvussa. Yrityksen tarkoituksena on nostaa ainutlaatuinen öljyhamppu maatilojen viljelykiertoon. Pitkän kokemuksen ja laajan osaamisen pohjalta tämä tavoite on pian toteutumassa.