Kumina sopii erinomaisesti myös gluteenittomaan viljelykiertoon. Gluteenittomalla viljelykierrolla tarkoitetaan erityistä gluteenivapaisiin raaka-aineisiin panostamista, jolloin viljelykierrossa ei saa olla gluteenia sisältäviä viljakasveja.

Ensisijaisesti keliakiaa sairastaville suunnatun gluteenittoman ruokavalion kysyntä on kasvanut ympäri maailmaa ja siihen sopivien kasvien viljely samassa yhteydessä. Gluteenittoman viljelykierron tärkeimpänä viljelykasvina on Suomessa kaura, eli ns. ”puhdaskaura”. Tällaisessa gluteenivapaassa raaka-aineessa ei tule olla joukossa lainkaan vehnää, ohraa tai ruista.

Viljelykierto ja siihen valitut kasvilajit ovat tärkeä osa onnistunutta gluteenitonta tuotantoa. Kiertoon sopivia kasveja ovat kuminan lisäksi öljykasvit, valkuaiskasvit, nurmet, peruna, vihannekset, sokerijuurikas, pellava, hamppu ja tattari.

Koska monta hyvää kasvia jää soveltuvien kasvien listalta pois, on viljelykiertovaihtoehdot mietittävä tarkoin. Viljelyteknisesti näistä kasveista monet vaativat omanlaista erikoiskonekalustoa ja osalla on yhteisiä kasvitauteja (esim. pahkahome). Tattarin kysyntä listatuista kasveista on erityisesti kasvanut.

Tattari ja kumina sopivatkin hyvin samaan viljelykiertoon ja onnistuvat viljeltävän perinteisellä viljatilan konekalustolla. Kumina-tattari -kierron osalta on kuitenkin hyvä huomioida, että tattarin rikkakasvintorjunta perustuu pääasiassa viljelyä edeltävään ns. ennakoivaan torjuntaan. Molempia kasveja ennen tulisi siis olla viljelyssä kasvi, jolla pellot saadaan tehokkaasti puhdistettua rikoista. Kaura onkin tässä yhteydessä hyvä kasvi viljeltäväksi.